Miten oppimisvaikeuksia kartoitetaan?

Oppiminen on yksilöllistä, toiset oppivat kuuntelemalla toiset taas näkemällä tai tekemällä. On myös lapsia ja meitä aikuisiakin, jotka oppivat sen kummemmin asiaa miettimättä, monella eri tavoin. Toisilla on ns. kielipäätä toisilla matikka sujuu kuin tanssi. On hyvä, että meitä on moneen junaan, niin osaamisen kuin kiinnostuksen kohteidenkin osalta. Samaan muottiin meitä ei saa edes yrittää laittaa. Koulussa kuitenkin edetään opetussuunnitelman mukaisesti, tosin yksilö huomioiden. Joskus oppiminen on yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta työlästä tai erittäin  vaikeaa. Jopa kohtuutonta. Silloin on syytä miettiä, onko jotain, mitä meidän tulisi tietää lapsen oppimisen erityispiirteistä? Missä ovat vahvuudet, ja missä toisaalta tuen alueet? 

Psykologiset oppimisvalmiuksiin keskittyvät tutkimukset antavat merkittävää lisätietoa lapsen tai nuoren oppimiseen vaikuttavista vahvuuksista ja haasteista. Tutkimusten pohjalta voidaan selvittää koulunkäynnin tai opintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Selvittämättöminä oppimisvaikeudet voivat heikentää koulumenestystä ja luottamusta omiin taitoihin. Pitkään jatkuneet oppimisen haasteet voivat myös heikentää itsetuntoa sekä motivaatiota oppia uutta.  Tutkimusten tarkoituksena on lisätä tietoa lapsen kyvyistä ja taidoista sekä mahdollisista oppimisen haasteista, ja suunnitella keinoja kouluarjen sujumiseen yhdessä oppilaan, vanhempien ja koulun kanssa.